Disney Worldissä tuli siis käytyä ja Crystal Riverin manaatit tuli nähtyä. Mahtavia oli molemmat. Olimme aluksi ajatelleet viettävämme pidemmänkin aikaa länsirannikolla, mutta viimeisen yön halla sai meidät muuttamaan mielemme ja päätimme siirtyä viimeiseksi viikoksi Floridan kuumimpaan kolkkaan. Miamin hoodeilla näytti sääkartta parhaalta.
|
Caspersen beach |
Matkan varrelle päätimme kuitenkin lisätä vielä visiitin St Petersburghin Dali-museoon ja Venicen Caspersen beachille. Tuo ranta kun on kuuluisa sinne huuhtoutuvista fossilisoituneista haiden hampaista. Hampaat ovat yleensä sentin mittaisia, mutta hyvällä tuurilla voi löytää vaikka sormen kokoisenkin… Rannalla todellakin oli haiden hampaita ja niiden etsijöitä, koleasta ilmasta huolimatta. Täälläkin oli havaittavissa pro-luokan hampaidenmetsästäjiä haaveineen. Me tyydyimme pälyilemään paljaalla silmällä rantaviivaa ja löysimmekin parisenkymmentä, enemmän tai vähemmän hyväkuntoista hammasta.
|
Hammas |
Rannalta lähtiessämme kiinnitti huomioni taivaalla liihottava nelimoottorinen, matalaa ääntä pitävä ja varsin hidasliikkeinen potkurikone. Se oli tulossa laskuun viereiselle kentälle. Kentän viertä ajellessamme huomasimme platalla kolme hienoa koneyksilöä. B-17, B-24 ja P-51. Pakkohan se oli pysähtyä ja käydä nappaamassa aidan raosta kuvat. Kyselin eräältä bongarilta että mitä täällä oikein tapahtui ja arvoisa Herra piti pitkän esitelmän kolmipäiväisistä avoimista ovista ja lentokoneista. Tuon Mustangin kyytiin kuulemma pääsee 2200$:lla. Mustang oli vielä C-malli ja tämä on ilmeisesti ainoa lentävä yksilö. Kipaisin ilmoittamaan Satulle että syömme seuraavan kuukauden pelkkää purkkinuudelia ja juomme hanavettä, oli mikä oli! Ilmoitustani ei tyrmätty välittömästi oikealla koukulla ja vasemmalla suoralla vaan rouva oli jopa suostuvainen. Mikä sen oikein on? Ehkä mä vaan olen niin ihana…:) No, tulin kuitenkin järkiini vallitsevan aikakapeikon, vilun ja valuuttavajannon saattelemana ja hyppäsin takaisin autoon. Mutta olisihan se ollut melkoinen kokemus päästä tuollaisen kyytiin!
|
B-17 |
|
B-24 |
|
P-51 |
Tämä oli kolmas Dali-museo jossa olen käynyt ja tämä oli mahtava ja upea ja huippu ja ja ja… Tottakai olisi vieläkin mahtavampaa jos koko Dalin tuotanto olisi näytillä samassa paikassa. :) Näytillä oli paljon teoksia koko taiteilijan uran ajalta. Opastettu kierros oli myös varsin asiantunteva ja sen avulla teoksista sai paljon enemmän irti kuin mitä yksin kierrellen ja katsellen saisi. Kierros kuuluu pääsylipun hintaan joka on 21$ aikuiselta ja 11$ lapselta. Lapsista puheen ollen, älkää tuoko niitä tänne. Käsittämättömän tylsä paikka lapsille, niinkuin varmasti kaikki voivat kuvitella; Henkka nukahti äitin syliin ja Aaron narisi koko kierroksen ajan aina kun vartija ei sitä hätyytellyt nousemaan ylös lattialta istumasta. :)
|
Dali-museo |
Dania Beachillä meillä oli varattuna luottomotellimme Motel 6. Kaikin puolin kohtalainen ketju jota voin suositella ihan kaikille. Tarkoituksena oli lähinnä maata rannalla ja tehdä hiekkalinnoja. Ja niinhän me teimme. Aamulla pussipuuroa koneeseen, pari tuntia Aaronin koulua ja Henkan piirtelyä/pelailua ja sitten loppupäiväksi rantaan. Ei hullumpaa. Myös Henkan 4-v synttärit tuli juhlittua Dania Beachillä. Aamupalaksi kakkua ja itse juhlapäivällinen oli rannan tuntumassa sijaitsevassa leikkipuistossa. Päivällinen sisälsi pojille salaattia ja hodareita ja äitille ja iskälle läjän lihaa. Itse grillattuna tietenkin, sillä olimmehan me Amerikassa. Täällä on jokaisessa puistossa useita pöytiä, penkkejä ja grillejä. Käsittämätöntä ettei niihin ole kukaan piirtänyt mitään ja että ne ovat ylipäätään ehjiä ja käyttökelpoisia. Suomessa vastaava kalusto tuhotaan viikossa joko polttamalla ne tai viiltelemällä pöydät ja penkit täyteen kirkkoveneitä ym. taideteoksia. Yhtä kaikki, juhlapäivällinen oli varsin onnistunut. Pippuria ja suolaa olisi pitänyt vaan varastaa hiukan enemmän Burger Kingistä…
|
"Hiekkalinna" :) |
|
Epäamerikkalaisesti salaattia alle |
|
Hodaria naamariin |
|
Grillimestari ite |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti